Tämä biisi oli ensikosketukseni Viikatteeseen. Tämä biisi löytyi myös samaiselta exan tekemältä levyltä josta löytyi myös Kotiteollisuutta ja CMXää. Pidin tästä biisistä heti. Vaikka se onkin todella surullinen. Nykyään vielä surullisempi.
Tykästyin biisiin jopa niin paljon, että taisin mennä ihan vain tämän biisin takia Viikatteen keikalle aikoinaan. Turun Klubissa esiintyi samaan aikaan olikohan se nyt Jukka Poika vai kuka ja Viikate. Jotain minulle, jotain kaverilleni. Tarkoitus oli ensin että menemme kuuntelemaan Jukka Poikaa aikaisemmin mutta meno osoittautuikin limudiskoksi. Illalla kuuntelimme Viikatetta mutta kun kaverini sai tietää että Jukka Poika esiintyi vielä toistamiseen illalla, hän vaihtoi puolta ja minä kuuntelin elämäni ensimmäisen keikan ihan yksin. Se oli samaan aikaan hyvin pelottavaa, vaivaannuttavaa kuin ihanaakin. Muistelen, että loppupeleissä keikka ei ollut tupaten täynnä ihmisiä joten kauempaakin näki oikein hyvin. Tämän biisin soittivat aika loppupuolella. On yksi niistä harvoista keikoista joista muistan yllättävän paljon (vaikka kaikilla keikoillani olen ollut toki selvinpäin :)).
Viikatetta on ollut mukava seuravata miten Kaarle on kehittynyt laulajana ja oikeastaan muutkin soittajat ja tämä on bändi joka kehittyy levy levyltä. Sitä on mukava seurata. Kaarle vaikuttaa myös erittäin mukavalta ihmiseltä. Mielelläni hänet tapaisin joskus. Saisi vaikka tehdä ruokaa :) Harmittaa kun Rokit Kokit ei enää ole jatkunut, eräänlainen Kaarlen luotsaama kokkiohjelma jossa juteltiin ja kokattiin tunnettujen bändiläisten (kavereiden) kanssa. Muutama jakso sitä tuli ja ne olivat mahtavia! Lisää kiitos!
Esittäjä: Viikate
Albumi: Surut pois ja kukka rintaan
Julkaistu: 2003
Levy-yhtiö: Ranka Recordings
Maa: Suomi
Genre: Heavy metal / Rock / Hard Rock
Tekijät:
Kaarle Viikate
-----------------------------------------
115th song is Viikate - Kuolleen miehen kupletti
This song was my first touch of Viikate. This song was found in the same CD which I got from my ex which included also Kotiteollisuus and CMX. I immediately liked the song. Although, it's very sad. And nowadays it's even more sad.
I liked the song so much that, actually, I went for Viikate's gig just because of that song back in the days, I think. At the same time there were, I think it was Jukka Poika, and Viikate performing at Turku's Klubi. Something for me, something for my friend. We decided first to go listen Jukka Poika but because the gig was so early it turned out to be a 'no age limit' gig. At night, we went to see Viikate but after my friend heard that Jukka Poika was performing again at the same time she switched sides and I listened my very first gig all by myself. At the same time it was frightening, uncomfortable but still so wonderful. I remember that the gig wasn't so full of people so I was able to watch the gig a little further away. I think they played this song at the end of the gig. That gig has been one of the rarest gigs from where I remember quite lot (even though I've always been sober when on a gig :)).
It's been nice to follow Viikate and hear how Kaarle has grown into better singer and actually, the whole band has too developed from album to album. It's been a nice journey to follow. Kaarle seems also very nice person. I would really like to meet him someday. He could make me a dinner :) It's a shame Rokit Kokit program didn't continue anymore, it was a kind of cooking show hosted by Kaarle. In the program, Kaarle cooked and talked with known bands (his friends). There were only few episodes made but they were great! More please!
Performed by: Viikate
Album: Surut pois ja kukka rintaan
Released: 2003
Lable: Ranka Recordings
Country: Finland
Genre: Heavy metal / Rock / Hard Rock
Credits
Kaarle Viikate
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti