Tämä biisi oli täällä jo, mutta uutena Disturbedin versiona. Tässä on nyt alkuperäinen.
Mainitsin aikaisemmin, että vaikka luulisi Disturbedin version olevan hieman ahdistavakin niin pidän tätä alkuperäistä vielä ahdistavampana. En oikein tiedä miksi. Tämä on pirteä, tempokin on paljon nopeampi kuin Disturbedilla. Mutta jokin tässä vain on. Ehkä tähän liittyy jokin tunnemuisti taas.
Hieno biisi tämä kyllä on. Mutta myönnettäköön, että olen alkanut arvostamaan biisiä vasta Disturbedin version jälkeen. Simon & Garfunkel eivät silleen ole tuttuja minulle kuin mitä nyt radiosta on kuullut ja onhan nämä kyllä aikansa tunnetuimpia joita edelleen arvostetaan.
Ei tämä biisi kyllä enää niin ahdistava ole. Se oli kyllä sitä monia vuosia sitten. Mutta pakko myöntää, että vaikka harvoin pidän uusista versioista, niin Disturbed vetää kyllä kovan ja erittäin onnistuneen coverin ja vaikka tässä biisissä on nostalgia-arvoa, menee Disturbed silti minulla tämän edelle ja kuuntelen mieluummin David Draimania. Mutta haluaisin kyllä kuunnella muuta Simon & Garfunkelilta. Eivät he kuitenkaan huonojakaan ole :D
Esittäjä: Simon & Garfunkel
Albumi: Wednesday Morning, 3 A.M.
Julkaistu: 1964
Levy-yhtiö: Columbia
Maa: USA
Genre: Folk Rock
Tekijät
Paul Simon
Tom Wilson
-----------------------------------------------------------
164th song is Simon & Garfunkel - The Sound of Silence
This song was already here, but it was Disturbed's version. This is the original.
I mentioned earlier that, even though you would think that the Disturbed version would be distressing I actually think this original is more distressing. I don't know why. It's perky and even the tempo is much faster than Disturbed has. But it's just something. Maybe there's memory of feeling involved again.
It is fine song. But I must admit, I started to appreciate this song only after hearing Disturbed's version. I don't really know Simon & Garfunkel more than what I have heard from the radio and they were, in their time, well known and appreciated.
I don't think this song is that distressing anymore. It was many years ago. But I must admit, even though it's very rare that cover would be better than the original, I think Disturbed made very good and successful cover and even though there's nostalgia value in this song I think that Disturbed's version is better and I would more likely listen David Draiman. But I would like to listen something else from Simon & Garfunkel. They are not bad :D
Performed by: Simon & Garfunkel
Album: Wednesday Morning, 3 A.M.
Released: 1964
Label: Columbia
Country: USA
Genre: Folk Rock
Credits
Paul Simon
Tom Wilson
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti