171. Nightwish - The Poet and the Pendulum

171. biisi on Nightwish - The Poet and the Pendulum

Tämä on yksi lemppareistani Nightwishiltä. Anettesta huolimatta. Tämä hieman enteilee mitä tuleman pitää seuraavilla levyillä :) Holopainen alkoi tekemään jättibiisejä. 

Myönnän, että löysin Nightwishin vasta Turusen potkujen jälkeen. Ja myönnän että minäkin hain laulajaksi avoimessa haussa mutta eihän minulla tietenkään ollut mitään mahdollisuuksia. En tosin ikinä ymmärrä miksi laulajaksi valittiin Anette. Kuulun niihin joiden mielestä Anette oli vikatikki. Onneksi hän vaihtui pian Flooriin. Toki Anettellakin on hyvät hetkensä. Esim. Imaginaeriumilla on muutama biisi jotka jopa sopivat hänelle todella hyvin. Mutta muuten hän ei oikein koskaan sopinut bändin imagoon ja tuotantoon. 

Luulen, että olen tätä albumia kuunnellut eniten Nightwishiltä. Oikein hävettääkin miten olen kuunnellut muita, varsinkin uudempia, niin vähän. Syytän jälleen aikaa. Ja varsinkin tätä biisiä olen laulanut, myös poikakuorolaisen osuudet :) 

Kyllä Holopainen vain osaa, vaikka tämäkin on pitkä biisi (melkein 14min) se ei ole tylsä missään vaiheessa ja osat muuttuvat tarpeeksi usein. Yhtenäinen kokonaisuus. Ehkä tässä onkin hieman kaikua Holopaisen elokuvasävellyshaaveistakin. Voisin hyvinkin nähdä Holopaisen vielä elokuvasäveltäjänä. Ja tämä kuulostaa jo lopputeksti meiningiltä varsinkin instrumentaalina. Tosin, Nightwishin elokuvasta ehkä sanon sanasen myöhemmin... 

Kappale: The Poet and the Pandulum
Esittäjä: Nightwish
Albumi: Dark Passion Play
Julkaistu: 2007
Levy-yhtiö: Nuclear Blast / Spinefarm / Roadrunner
Maa: Suomi
Genre: Sinfoninen metalli / Power Metal / Progressiivinen metalli

Tekijät
Tuomas Holopainen

----------------------------------------------

171. song is Nightwish - The Poet and the Pendulum

This is one of my favourites from Nigthwish. Despite Anette. This song is foreshadowing the future little bit on what is going to be found in next albums :) Holopainen started to make huge songs.

I admit that I found Nightwish only after Turunen was sacked. And I admit that I also applied to become their singer in the open lookup although I knew I don't have a chance. Although, I can't understand how they ended up picking Anette as their singer. I belong to those who think that Anette was mistake. Luckily she was replaced with Floor soon. Of course there's moments for Anette too. For example in the album Imaginaerium there's few songs which fit perfectly for Anette. But I think she never really fit in to the band's image and production.

I think that this is the album from Nightwish which I've listened the most. I'm a little bit ashamed of how little I've listened the others, especially the new ones. I blame the time. But especially this song I've been singing a lot, and also those parts which are sung by boy :)

Holopainen can and even if this song is so long (almost 14 minutes) it's not boring in any phase and it changes often enough. It's solid piece. Maybe there's a little bit echo of Holopainen wanting to be a movie composer. I could really imagine him to be a movie composer. I think that this sounds a little bit of the pieces that are played during end credits, especially the instrumental version. Although, maybe I will say a word about the Nightwish movie later...

Song: The Poet and the Pandulum
Performed by: Nightwish
Album: Dark Passion Play
Released: 2007
Label: Nuclear Blast / Spinefarm / Roadrunner
Country: Finland
Genre: Symphonic Metal / Power Metal / Progressive Metal

Credits
Tuomas Holopainen