Pikku Kakkonen ja Nukkumatti, nuo lapsuusajan kaksi erottamatonta yhdistelmää.
Pikku Kakkonen täytti tänä vuonna 40-vuotta. Katsoin dokkarin ja mieleeni muistui taas Nukkumatti, jonka olin jostain syystä melkein unohtanut. Samalla tuli mieleen tämä tuutulaulu joka Nukkumatin taustalla aina soi.
Kyllä se Pikku Kakkonenkin vain vuosien saatossa muuttui ja paljon, mielestäni tietenkin aina vain huonompaan suuntaan. Mutta tuntuu, etten olisi ainoa joka näin ajattelee. Kun omassa lapsuudessa monet ohjelmat olivat kekseliäitä, fiksuja ja hauskoja tuntuvat ne nykyään olevan vain pelkkää lässytystä ja ärsyttäviä. Toki oma ikä voi vaikuttaa, mutta muistelen, että myös joku 20-30-vuotta minua vanhempikin olisi tällaisen havainnon tehnyt.
Minun oli tarkoitus alkaa taas katsomaan Pikku Kakkosta, yrittää todistaa itselleni, että ihan kiva se varmasti vielä on. Mutta en ole vielä saanut aikaiseksi. Aika on ehkä huono. Olen juuri viideltä yleensä tekemässä ruokaa (kuten perheissä taidetaan useasti tehdä: lapset katsoo Pikku Kakkosta eivätkä ole jaloissa kun vanhemmat tekevät ruokaa). Mutta ne pätkät joita olen sattunut näkemään, niin tuntuu, että vain yksi olisi saattanut olla kekseliäs, fiksu ja hauska.
Toki minunkin aikanani oli ohjelmia joista en kauheasti pitänyt. Mutta jos melkein koko ohjelma (joka kestää tunnin, minun aikanani taisi kestää puoli tuntia :D) tuntuu tyhmältä, on siinä ehkä jokin ongelma.
Täytyy myöntää, että Nukkumatti oli ristiriitainen. En pitänyt siitä, että pätkässä ei puhuttu mitään, enkä pitänyt kauheasti nukkeanimaatioistakaan. Mutta jokin viehätys siinä silti oli. Se kuului Pikku Kakkosen alkuun ja loppuun. Ne olivat aina erilaisia.
Olen aina miettinyt, että haluaisin laulaa omalle lapselleni tuutulauluja. Mutta tiedän vain muutaman, saati sitten että osaisin ulkoa niitä. Pitäisi ehkä joskus ottaa asiaksi opetella edes muutama ulkoa, ne jotka tiedän. Esimerkiksi tämä.
Brita Koivunen on myös ihana.
Esittäjä: Brita Koivunen
Maa: Suomi
Genre: Unilaulu
Tekijät
Jukka Siikavire
Olle Wiberg
------------------------------------------
116th song is Brita Koivunen - Unihiekkaa
Pikku Kakkonen (Little Two) and Nukkumatti (The Sandman), those two combinations which belongs to my childhood.
Pikku Kakkonen had its 40th birthday this year. I watched the document and suddenly I remembered The Sandman which I had almost forgotten somehow. At the same time I remembered this lullaby which was played on the program.
Pikku Kakkonen has changed a lot in years and I think it has gone in the wrong direction. But it also feels that I'm not the only one who thinks like this. In my childhood the programs were inventive, clever and funny but nowadays they just seems like slopping and annoying. Of course my own age might affect on my opinions but I remember some 20 or 30 years older than me has also made this notice.
I was supposed to start watching Pikku Kakkonen again, I wanted to try prove to myself that it's still nice program. But I haven't watched it yet. It's shown in a bad time for me. I'm always doing dinner at five (like all families, I think: children are watching Pikku Kakkonen and doesn't run around while parents are making dinner). But it seems that those short scenes which I have managed to see, only one would have been inventive, clever and funny.
Of course there were some programs which I didn't like in my childhood. But I think that if the whole program (which takes an hour, when in my childhood it was only half hour :D) is dull, there has to be a problem.
I must admit, I had mixed feelings towards The Sandman. I didn't like when they didn't talk in the program, and I didn't really like doll animations. But still it had some kind of charm in it. It belonged to the beginning and end of Pikku Kakkonen. And every episode was different.
I've always thought that I would like to sing lullabies for my child. But I know only few and almost non I can sing from the memory. I should start rehearsing some of the lullabies so I could sing them from memory. Like this.
I also like Brita Koivunen.
Performed by: Brita Koivunen
Country: Finland
Genre: Lullaby
Credits
Jukka Siikavire
Olle Wiberg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti